Rakkaus päätti tällä kertaa lähteä aivan uudenlaiseen elämään. Hän valitsi syntyä keskiajalle 1230-luvulle .

 

Ja niin Rakkaudesta tuli Mikael, nelilapsisen perheen toiseksi vanhin poika, joka 11-vuotiaana siirtyi erään nuoren tieteilijän, Roger Baconin oppiin. Mikael oppi paljon eri tieteenaloilta ja hän oppi pohtimaan ja keskustelemaan. Roger piti poikaa tasavertaisena kanssaan ja kuunteli mielellään Mikaelin pohdintoja ja vaati aina, että Mikael todellakin perustelisi väitteensä ja näkemyksensä.

 

Mikaelin ja Rogerin yhteisenä hupina oli pohtia aikaa – huomista ja eilistä, mennyttä ja tulevaa. He huvittelivat kuvittelemalla kuinka he matkustaisivat ajassa menneisiin aikoihin, erikoisiin paikkoihin ja toisaalta yrittivät kuvitella millainen maailma tulisi olemaan kaukana, kaukana tulevaisuudessa. Varsinkin tässä tulevaisuuden kuvittelemisessa Mikael oli huomattavasti oppi-isäänsä kekseliäämpi ja heillä oli monia hauskoja hetkiä Mikaelin kuvitelmien parissa.

 

Rakkaus oli päätellyt, että jos hän syntyy tarpeeksi kauas ns. menneisyyteen ja luo siellä jo mielikuvia tulevasta, niin hän voisi luoda itselleen ja muille helpomman tulevaisuuden.

 

Hassua kyllä myös Mikael ja Roger pohtivat paljon juuri tuota ajatusta, että voiko nykyhetkeään muuttamalla muuttaa menneisyyttään ja samalla myös tulevaisuuttaan. Roger oli ehdottomasti sitä mieltä, että asia on juuri näin.

Hän perusteli pohdintaansa yksinkertaisella esimerkillä. Oletetaan, että joku on loukannut sinua syvästi. Olet niin tuohtunut, että tunnet tarvetta jopa haastaa tuon toisen kaksintaisteluun. Jos valitset kaksintaistelun, niin saatat kuolla tai ainakin loukkaantua pahasti tai sitten niin käy tuolle toiselle.

Roger kuitenkin sanoi, että mitä jos vain yksinkertaisesti annat anteeksi tuon loukkauksen? Näet sen yli, olet tuota toista ylevämpi henkilö, etkä anna loukkauksen olla mitään muuta kuin typerä loukkaus. Tällöin nykyhetken anteeksi annolla, muutat tuon menneisyydessä tapahtuneen loukkauksen energian mitättömäksi ja tulevaisuutesi näyttää lohdulliselta -ei tappamisia puolin tai toisin.

 

Mikael ymmärsi mitä Roger ajoi takaa, mutta hän halusi viedä asian vielä pidemmälle. He olivat paljon keskustelleet keskenään päällekkäisistä elämistä ja menneistä elämistä ja nämä puheet he pitivät visusti omana tietonaan. Vain pieni, tarkoin valittu joukko miehiä oli heidän kanssa keskustelemassa näistä asioista.

Mikael halusi tuoda tämän joukkion pohdittavaksi ajatuksen siitä, että mitä jos tätä elämää muuttamalla voit muuttaa menneet elämäsi ja samalla myös tulevat elämäsi?

Mikaelin mietintä aiheutti hämmennystä muissa. Heistä kaikki eivät olleet edes sisäistäneet menneiden elämien ajatusta, saati sitä, että tätä elämää muuttamalla voisi muuttaa jotain josta ei edes tiedä mitään.

Mutta Rogeria tuo ajatus jotenkin miellytti ja hän käytti hyväkseen okkultismia ja spiritismiä harrastavien ystäviensä apua, selvitellen kuinka voisi tutkia kunkin henkilön menneitä elämiä. Mikael oli Rogerin apuna näissä tutkimuksissa.

 

He hyödynsivät hypnotismia, joiden kautta he huomasivat, että koehenkilöt kuvasivat ällistyttävän tarkasti paikkoja ja kaupunkeja joissa eivät todistetusti olleet koskaan käyneet, mutta joissa joku muu oli käynyt.

Ryhmä kiisteli kovasti siitä oliko koehenkilö kuitenkin kenties kuullut jonkun joskus kertovan tuosta paikasta ja kuvaillut paikkaa tuon kertomuksen perusteella. Mutta niin paljon oli tarinoissa yksityiskohtia ettei kukaan olisi voinut niitä muistaa.

Silloin toiset väittivät, että koehenkilöt olivat erityisen herkkiä ja pystyivät ikään kuin katsomaan toisten läsnäolevien muistoihin. Koska tuo saattoi kaikkien mielestä olla totta, he ryhtyivät tekemään kokeita ilman yleisöä.

Mutta he eivät vieläkään päässeet käsiksi siihen kuinka noilla hypnotismimatkoilla voisi muuttaa jonkin tapahtuneen. Nuo tarinat olivat kuin unia, joissa asiat vain tapahtuvat ja joita itse seuraat ikään kuin katsojana, et niinkään osallistujana. Miten sen voisi muuttaa?